Luonnonlääke

Lähdin mökille viikonlopun viettoon ja pakkasin kasan lankoja mukaani. Neuloosini oli ollut sitä luokkaa, etteivät langat missään tapauksessa saisi loppua kesken! Hetimiten tavarat purettuani, kaivoin virkkuuni esille. Istuin vuoroin rantsussa laiturilla ja vuoroin mökkiterassilla. Ihanaa! Neuloosin uhrin taivas! Saa vain olla möllöttää ja virkata!

Luonnonhelmassa minusta alkoi tuntua kuin ajatuksenikin olisivat kirkastuneet siinä samalla aivan toisin kuin mitä kaupungissa ikinä on mahdollista. Luonnolla ja hiljaisuudella on kyllä aina ollut minuun ihmeellinen ja eheyttävä vaikutus. Sitä en kuitenkaan olisi uskonut, että vielä tällä mökkireissulla luovun koukustani ja pidän kunnon virkkausbreikin. Siihen tarvittiin innostuminen blogin starttaamisesta, jotta ajatukseni ja sormeni pääsivät toviksi irti konkreettisesta koukuttamisesta.

Blogirustailun lisäksi olen kyllä viettänyt aikaa laiturilla, mutta käsityökori ei ole enää seurannut matkassani. Tai no. Valehtelin hieman. Kori on kyllä ollut mukana, mutten ole virkannut muutamaa kerrosta enempää. On ollut ihana vain istua ja nauttia rennosta olosta, seurata koiran onnea, kun se saa viipottaa vapaana ja kahlailla järvessä kaloja bongaillen.

Saatuani blogini tiettyyn pisteeseen asti, tarkoitukseni oli jatkaa virkkauspuuhia, mutta mieleni ja kehoni tahtoivat yhä levätä. Ja sitä viisautta päätin kuunnella. Kaikella on aikansa. Tekemisellä ja tekemättömyydellä. Intensiivisten käsityöviikkojen jälkeen oli hyvä antaa itsensä nollautua kokonaisvaltaisesti.

Mikäpä onkaan ihanampaa, kuin nauttia puulämmitteisen rantasaunan pehmeistä löylyistä, pulahtaa virkistävään järviveteen, ja sen jälkeen kuunnella hiljaisuutta terassilla. Voisi virkatakin hieman. Tai sitten ei. Tänään on minun breikkipäiväni. Tänään sormeni ja ranteeni lepäävät. Googlaillut tosin olen jo seuraavan tilkkuneuleen ideointia varten ja intoutunut Pinterestin sisällöstä. Mikä mieletön runsaudensarvi se onkaan! Nyt pitäisi kaiketi vaan malttaa työstää keskeneräiset ensin loppuun, ennen kuin uusia juttuja ryhtyy toteuttamaan.

Luonto. Se lääkitsee neuloosin uhria. Aluksi nautit virkkaamisesta luonnon ihanassa rauhassa ja hiljaisuudessa, kunnes lopulta olet niin syvärentoutunut, että voit jo laittaa virkkuusikin toviksi syrjään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: