Ompelun iloa vaiko jotain ihan muuta?

Kun hiljattain sain 20 vuoden ompelutauon jälkeen onnistuneesti loihdittua vuoripussin virkkaamaani kassiin, minussa heräsi valtava ompelukärpänen suurine visioineen. Muistin, että silloin joskus, reilut 20 vuotta sitten, olin onnistunut ompelemaan itselleni istuvat housut. Se minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Niinkö?

Olin ostanut ihanan housukankaan jo valmiiksi, mutta ensin uhraisin tähän projektiin toki harjoituskangasta, mitä ystäväni oli lähettänyt minulle kassillisen verran. Mitä muuta tarvitsisin? Voipaperia tottakai, koska tämä housufiksaationi sisälsi myös sen, että kaavojen tulee olla itse piirretyt!

Jokusen päivän odottelin inspiraatiota, mutta toissailtana ryhdyin sitten innolla työhön!

”Tämähän ei ole edes vaikeaa”, ajattelin ensi alkuun. Visioin jo mielessäni, että pian huristelen ompelukoneella tuotokseni ja nykäisen jalkaani täydellisen istuvat housut!

Kun istuin ompelukoneen ääreen, en rehellisesti sanottuna meinannut ensin edes tajuta, missä järjestyksessä palaset pitäisi liittää toisiinsa. Aikani pähkäilin, mutta sitten homma alkoi jo hitusen kirkastua ja pääsin starttaamaan ompelupuuhat.

Ensimmäinen oppiläksyni oli, että stretch-housuista kun piirtää kaavat ja ompelee tuotoksensa joustamattomasta kankaasta, ei lopputulos mitenkään päin voi onnistua. Kyllä luomukseni tunnisti housuiksi vallan mainiosti, mutta sovitus oli mahdotonta, koska eivät nämä housuni mahtuneet millään ylleni.

Nyt tarvittaisiin vaan lisää kangasta ja hieman enemmän saumavaroja leikkauspuuhiin, niin hyvä lopputulos varmasti tulisi!

Housut olivat jälleen housujen näköiset, mutta vieläkin liian pienet. Siitä huolimatta, että ne näyttivät lattialle levitettyinä valtavilta. Kankaassa kun ei ole joustoa yhtään, niin melkoisen isot pöksyt sitä pitääkin ommella.

Ei se mitään, luovuus kyllä keksii keinot! Levitin lattialle nämä hieman liian pienet housut, originaalikaavani sekä niiden päälle vielä voipaperia, johon piirtäisin uudet kaavat. ”Minä kyllä tiedän tasan tarkkaan mitä olen tekemässä”, tolkutin itselleni, kun tuunailin uusia housukaavojani. Aikamoista taidetta koin tuossa vaiheessa tekeväni.

Kun olin ommellut neljät housuraakileet ja saavuttanut jotakuinkin onnistuneen version, päätin nukkua yön yli, ennen kuin ryhtyisin opettelemaan vetoketjun ompelua. Olin sitä mieltä, että uni valaisi minuun jotain uudenlaista viisautta, jonka varassa huristelisin vetoketjun housuihin aivan kivuttomasti.

Hmmm. En aamulla itse asiassa edes tiennyt mitä olen vetoketjun kanssa tekemässä, mutta ryhdyin ompelemaan. Ensimmäinen vetoketjuni päätti levitä käsiini sitten ihan kokonaan, joten homma tyssäsi siihen.

Kun olin aikani pähkäillyt vetoketjuprojektia, päätin vielä kerran tuunata hieman kaavojani ja loihtia täydellisen housuversion vanhasta pussilakanakankaasta. Tämä puuha tuntui tutummalta kuin vetoketjuhässäkkä, joiden ohjeet netissäkin olivat minulle silkkaa hepreaa.

Nyt minulla oli sitten hyvä housupohja, josta uupui vain ja ainoastaan vetoketju! ”Kyllä minä sen onnistun tekemään ja sitten pääsen varsinaisen housukankaani kimppuun”, ajattelin vielä tuossa vaiheessa.

Ei. Minä ja housujen vetoketju emme löytäneet yhteistä säveltä. Eikä ompelukone totellut visioitani. Se täytyy kyllä sanoa, että pitkään minä jaksoin taistella ja yrittää. Ehkä liiankin pitkään, koska lopulta löysin itseni tyystin turhautuneena ja tihrustamasta totaalisen väsynyttä vitutusitkua.

Lopulta päätin tehdä pienimuotoisen ompelukoostevideon tubekanavalleni ja siinä vaiheessa pystyin jo nauramaankin itselleni. Voihan ompelun ilo!

Kukin tehköön mitä parhaiten osaa! Siispä minäkin ompelupuuhieni jälkeen olen pitäytynyt tutussa ja turvallisessa virkkauksessa. Isoäidinneliön minä ainakin osaan. Ja mikä parasta, isoäidinneliö ei vetoketjuja vaadi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: