Cubikan ensiaskeleet

Olin luonut ensimmäisen aloitustilkun uusista langoistani jo ennen mökille lähtöä. ”Taasko minä toteutan neuleen tilkku tilkulta suunnitellen”, mietin. Kun kuitenkin mökillä sain Pinkish Kinkyn kappaleet valmiiksi, oli aika jatkaa tätä uutta projektia ja pohtia tarkoin seuraavia askelia. ”En minä tahtoisi tehdä toista Kinky-neuletta heti perään.” Jotain oli keksittävä. Kahdesta luomastani aloitustilkusta syntyisi hyvin vaikkapa tilkkuneuleenJatka lukemista ”Cubikan ensiaskeleet”

Pinkish Kinky (Osa 2), valmista tuli

Kun olin saanut Pinkish Kinkyn etu- ja takakappaleen valmiiksi, en tuskaillut kaula-aukon virkkausta lainkaan. Olinhan jo treenaillut sitä hieman vihreäsävyisen tilkkutunikani parissa. Improvisoinnilla pärjäsin jälleen vallan mainiosti ja lopputuloksesta tuli kiva ja kelvollinen. Mallaillessani tätä keskeneräistä vaatekappaletta ylleni, totesin että siitä on tulossa hieman liian kapea. Päädyin virkkaamaan rivit pylväitä molempiin pitkiin sivuihin siinä toivossa,Jatka lukemista ”Pinkish Kinky (Osa 2), valmista tuli”

Katsoa saa, koskea ei

Uudet ihanat langat saapuivat tänään postissa. Voi mitä herkkuvärejä! Kuinka sitä syyhyttäisikin aloittaa jo uutta, mutta nyt on pakko malttaa pysyä pöksyissään, nukkua yö rauhassa ja saattaa keskeneräisiä töitä valmiiksi. Kun tein vihreäsävyisen tilkkutunikani, olin tyystin rakastunut metsänvihreään ja vaaleaan limeen. Pinkish Kinkyn starttaaminen puolestaan rakastutti minut hot-pinkkiin. Näiden uusien lankojen kohdalla vahva veikkaukseni on,Jatka lukemista ”Katsoa saa, koskea ei”

Pinkish Kinky

Kun olin saanut tilkkuneuleeni etukappaleen tilkut valmiiksi, katsoin ihmetellen työni tulosta: ”Minäkö tuon olen tehnyt?” Kyllä siinä riitti ihmetystä, kun tekele kuitenkin tosiaan toteutettu vain yksi tilkkunen kerrallaan suunnitellen. Enemmän tämä neule muistutti taidetta kuin käsityötä. Vai voiko niitä edes toisistaan erottaa? Eikö käsityökin ole aina samalla myös taidetta? Tämäkin puuha on tuntunut käytännössä melkeinpäJatka lukemista ”Pinkish Kinky”

Tilkkueuforia

Kun puhelimeeni kilahti tekstiviesti lankapaketin saapumisesta, fyysinen uupumukseni oli sen verran kova, etten mistään vähäpätöisemmästä syystä olisi millään jaksanut suoriutua fillarointimatkasta. Puuskuttaen saavuin kotiin ja avasin pakettini. Voi mikä taivas silmieni eteen avautuikaan! Häilyvä visio tilkkuneuleesta sai yhä olla häilyvä, koska upeat värit paikkasivat kaiken sen, mitä mielessäni en osannut etukäteen suunnitella. Ja mitä tein?Jatka lukemista ”Tilkkueuforia”

Tilkkutunika/Ihan vihreenä

Samana iltana, kun olin saanut langat tilkkutunikaani varten, syntyi myös ompeluseura. Jiin kanssa aina silloin tällöin maistellaan hieman olutta ja seukataan, mutta tällä kertaa joukossamme oli visusti mukana myös virkkausvälineeni. Se ei illanviettoa haitannut. Pikemminkin aikani kului kuin siivillä, ja isoäidin neliöitä syntyi hyvän kokoinen kasa kuin ohimennen. Olen sitä mieltä, että jokainen ompeluseura tartteeJatka lukemista ”Tilkkutunika/Ihan vihreenä”

Neuloosin synty

Kun olin saanut neulottua puseroni kirjavasta langasta, katsoin tuotostani kriittisin silmin ja totesin sen olevan ihan ookoo, mutta silti joku siinä mätti. Lanka, johon olin ensin niin kovin ihastunut, tuntui puserossa jotenkin lattealta. Olisiko siitä kuitenkin pitänyt virkata torkkupeitto, pohdin. Jäljellä oli vielä lankoja ja kokeilin ihan huvikseni, osaanko enää virkata muuta kuin isoäidin neliöitä.Jatka lukemista ”Neuloosin synty”